Perinnebiotooppi

Perinnebiotooppi

Tornionjokivarressa on useita perinnebiotooppeina rajattuja alueita.

Metsäkasvillisuuden aluejaossa Ylitornio sijoittuu keskiboreaaliselle vyöhykkeelle.

Metsät ovat pääasiassa eri-ikäisiä talouskäytössä olevia metsiä.

Alueella on sekä kuivia / kuivahkoja mäntyvaltaisia kankaita että rehevämpiä tuoreita ja lehtomaisia kuusivaltaisia tai sekapuustoisia metsiä.

Rehevimmät metsät ovat keskittyneet jokilaaksoon, vaarojen rinteillä kasvillisuus on karumpaa. Lehtipuustoa on vesistöjen varsilla ja umpeenkasvaneilla entisillä pelloilla ja niityillä.

Vanhaa metsää on Aavasaksan laella ja kaava-alueen eteläosassa Jyskeen luonnonsuojelualueella. 

Vyönisaari Niittysaari Kainuunkylän tulvaniittysaarissa on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde. Alueella on märkiä ja kosteita tulvaniittyjä. Kuivemmat niityt ovat pensoittuneet. Saarilla kasvaa myös metsää. Huomionarvoisia lajeja ovat koiranvehnä, pohjanängelmä, rantanätkelmä, nurmitatar, kullero, rantatädyke ja uhanalainen jokipaju.

Pekanpään tulvaniityt on maakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde. Kasvillisuus on suursaratulvaniittyä ja heinätulvaniittyä. Jokipajua kasvaa huomionarvoisena lajina. 

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmassa
(Hjelt 2013) on rajattu perinnebiotooppeja ja muita luonnon monimuotoisuuskohteita. Perinnebiotoopit ovat nykyisiä tai entisiä niittyjä hakamaita tai metsälaitumia, joilla voi olla huomionarvoista kasvilajistoa.  

Perinnemaisema- ja luonnon monimuotoisuuskohteet Perinnebiotooppeja ja perinnemaisemakohteita Ylitorniolla on rajattu julkaisussa
Lapin perinnemaisemat (Kalpio ja Bergman 1999),
Lapin perinnebiotooppien hoito-ohjelmassa (Juntunen 2008) ja
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmassa
(Hjelt 2013).