Portimojärvi

Portimojärven rannan kasvillisuus on hyvin runsasta.
Rannalla viihtyy paljon kosteikkokasveja.

Kasvillisuusvyöhyke

Ylitornion alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (Kalliola 1973).

Metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia sekametsiä, mutta jokivarren rehevämmillä mailla on myös tuoreita ja jopa lehtomaisia metsiä.
Joen rannat ovat suurimmaksi osaksi tulvaniittyä. Kasvimaantieteellisen aluejaon mukaan Tornionjoen vesistöalueen eteläisimmät ilmastoltaan edullisimmat osat Vittangin ja Lainion seudulle asti kuuluvat keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Pohjoisemmat osat kuuluvat pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen.
Suotuisten ilmasto-olosuhteiden sekä jokavuotisten tulvien lannoittavan vaikutuksen johdosta jokilaakson kasvillisuus on rehevää ja monipuolista.
Lisäksi osa alueella esiintyvistä kasvilajeista on riippuvaisia tulvaveden aiheuttamista eroosion ja erityisesti jäidenlähdön aiheuttamista kivennäismaapaljastumista.

Kainuunkylän saaria hallitsevat märät ja kosteat tulvaniityt sekä tuoreet ja kuivat tulvaniittytyypit, jotka ovat useimmiten voimakkaasti pensoittuneet. Alueella on havaittavissa useita eri tulvaniittyjen kasvillisuustyyppejä, jotka muodostavat vyöhykkeitä tai mosaiikkimaisia osa-alueita.

Kainuunkylän kasvillisuutta on kartoitettu todella kattavasti vuonna 1974 (Koutaniemi 1976). Märillä niityillä vallitsevat suursarat, vesi- ja viiltosara.
Hieman kuivemmat alueet ovat heinä- ja suurruohotulvaniittyjä, joilla kasvaa korpikastikkaa, ruokohelpeä, mesiangervoa, ängelmiä sekä nurmilauhaa. Kaikkein kuivimmilta alueilta löytyy paikoin pienruohotulvaniittyjä, joilla kasvaa kieloa, koiranvehnää ja kultapiiskua.

Kuivimmat alueet ovat kuitenkin pensoittuneet perinteisten maankäyttömuotojen, laidunnuksen ja niiton, loputtua. Pahiten niittyalueita pensoittavat kiilto- ja pohjanpaju, mutta myös koivu on vallannut alaa. 

Saarten metsäisillä alueilla sekä saarten ja tulvauomien kuivemmilla ranta-alueilla kasvaa edellä mainittujen lisäksi myös mäntyä, kuusta, pihlajaa sekä leppää, tuomea ja halavaa.
Kuusisaaren metsäalueen kenttäkerroksessa esiintyy jo selviä metsälajeja, kuten metsälauhaa ja -ruusua sekä ruohokanukkaa ja useita saniaislajeja.
Luontotyypin 'pohjoiset boreaaliset tulvaniityt' edustavuus alueella ei ole paras mahdollinen tulvaniittyjen pensoittumisen ja perinteisten maankäyttömuotojen loppumisen vuoksi.
Kasvillisuus on kuitenkin paikoin edustavaa ja runsaslajista, ja alueen tulvavaikutus on myös säilynyt luontaisena. Tällä hetkellä luontotyypin luonnontila alueella luokitellaan kohtalaiseksi (Kääriäinen 2003).

Tähän laita video ja kuvia ja niiden tiedot mitkä kuvattu 19.7.2023

Kasviluettelo 19.7.2023

1. Maitohorsma

2. Mesiangervo

3. Koiranputki

4. Karhunputki

5. Huopaohdake

6. Terttualpi

7. Myrkkykeiso

8. Raate

9. Kurjenjalka

10. Isoulpukka

11. Lumme

12. Suokorte

13. Lehtovirmajuuri

14. Silmäruoho

15. Pohjansinivalvatti????

16. Nokkonen

17. Pietaryrtti

18. Hiirenvirna

19. Rantatädyke

20. Leinikki

21. Valkopeippi, kirjopillike, peltopillike vaaleanpunaiset kukat, tarkista kuvat?????

22. Lemmikki, ranta tai luhta

23. Rantaenätti, Rikkaenätti ??

24. Jouhivihvilä

25. Järvikaisla

26. Järvikorte

27. Pikkulaukku

28. Savijäkkärä

29. Lutukka

30. Kamomillasaunio

31. Puna-apila

32. Valko-apila

33. Alsikeapila

34. Piharatamo

35. Sarakasvi, vesi, viilto?

36. Jouhivihvilä

37. Paju, tarkista laji

38. Ahosuolaheinä

39. Niittysuolaheinä

40. Puna-ailakki

41. Vadelma

42. Punaherukka

43. Piikkikarhiainen

44. Peltokorte

45. Metsätähti

46. Metsäkurjenpolvi

47. Rentukka

48. Kullero, 2023 en nähnyt kukkia, vain lehtiä

49. Hieskoivu

50. Metsäkuusi

51. Kotipihlaja

52. Kataja

53. Kultapiisku

54. Peltohanhikki

55. Peltokanankaali, kuva ja video

56. Ojakärsämö

57. Hevonhierakka

58. Metsäalvejuuri

59. Orvokki, metsä???

60. Mesimarja

61. Mustikka

62. Puolukka

63. Mänty

64. Riidenlieko

65. Mustaherukka, karkulainen?

Läheisellä suolla
Mustikka, Karpalo, Hilla, Kämmekkä, Pyöreälehtikihokki, Suopursu, Juolukka, Kanerva